Kuva: Mikko Niemi |
Uudelleen julkaisu. Alkuperäinen teksti julkaistu 1.10.2017 Poseland-blogissani
Vihdoinkin on aika paljastaa suunnitelmani, josta jo pari
viikkoa sitten eräässä kirjoituksessani vihjasin.
En tiedä miten ihmiset tulee tän ottamaan, mutta jonkin
aikaa harkittuani päätin, että kerron tästä avoimesti blogissani. Miksi en? En
häpeile asiaa, olen innoissani ja haluan jakaa kokemuksen lukioille ja
seuraajille. Ehkä jollekin olisi tästä apuakin. Ja uskon että asiaa tuskin
pitkään voisin edes peitellä.
Noh, mennään siis asiaan.
Olen menossa kauneuskirurgiseen operaatioon, tarkemmin
sanottuna rintojen suurennukseen.
Kuvituskuva. Kuva: Pixabay |
Heti näin alkuun kerron syyt päätökseeni.
Olen ollut tyytymätön rintoihini oikeasti noin 17 vuotiaasta
asti (odotin vaan että kyllä ne joskus kasvaa – sitä ei paljoa tapahtunut).
Olen siis ollut rintoihini tyytymätön sen ajan mitä nyt mulla on sellaiset
suunnilleen ollut.
Olen kokenut että ei mulla edes ole niitä. Push up-liiveillä
ja toppauksilla saa kivasti muotoa, mutta bikineissä ja kesäisemmissä
vaatteissa, jossa tykkään olla, ei aina voi huijata.
Vaikka itse olen pitänyt itseäni kamalana lautana, en
koskaan ole kuullut keneltäkään mitään haukkumisia tai kiusaamista asiasta.
Itseäni asia on vaan häirinnyt ja monia vuosia mieleni sopukoissa on muhinut
ajatus, että jonain päivänä mullakin on kauniit ja naiselliset rinnat ja
muodot.
Muotoa olenkin treenin avulla saanut muihin paikkoihin, nyt on aika ottaa
seuraava askel.
Olen itse tehnyt päätöksen implanteista. Kukaan ei ole
painostanut tai en tee sitä tosiaankaan esimerkiksi vaan siksi että bikini
fitness on lajinani. Toki valehtelisin jos väittäisin ettei lajini vaikuttaisi
yhtään tähän päätökseen. Kyllähän sitäkin on tässä hankinnassa paljon otettu
huomioon. Uskon kuitenkin että tähän olisin joka tapauksessa jokin päivä
ryhtynyt.
Olen aina ymmärtänyt niitä henkilöitä, jotka kertovat että
ovat hommanneet rinnat itseänsä varten. Olen pystynyt samaistumaan heihin
paljonkin. Olen saanut paljon kannustusta ystäviltä ja poikaystävältäni, mikä
on todella ihana juttu. Ei sekään ole mikään itsestäänselvyys. Varmasti on
niitä jotka pyörittelevät silmiä tai kauhistelevat, mutta siitä en jaksa
välittää.
Ja sitten tarkemmin leikkauksesta.
Näin alkuun sanon, että ajatuksena oli ehdottomasti mennä
leikkaukseen Suomessa. Vaikka rahaa kuluu lähes tuplasti Tallinnan hintoihin
verrattuna, niin syitä on monia. Luotan tulevan kirurgini ja klinikan
ammattitaitoon, turvallisuuteen, tuloksien laatuun ja yksilöllisyyteen.
Kävin Helsingissä tutustumassa myös erään Virossa leikkaavan firman toimintaan.
Ihan mielenkiinnosta, jotta hahmottuu, miten palvelut ja toiminta eroaa
toisistaan. Tässä en sitä rupea ruotimaan, mutta kerron kuitenkin että
tutustuttu on tähänkin vaihtoehtoon. Se
ei miellyttänyt minua.
Kuvituskuva. Kuva: Pixabay |
Vielä muutama kuukausi sitten en olisi kuvitellut että asiat tapahtuvat tällä aikataululla, millä ne nyt ovat tapahtumassa. En näe siinä mitään väärää, olen välillä suht spontaani ja mulla on asiasta varma ja luottavainen olo. Kaikki asiat on saatu järjestymään ja leikkauksen ajankohta on lähempänä kuin moni varmaan arvaakaan.
Leikkaukseen on vielä muutama viikko. Tuleva kuukausi tulee
olemaan työntäyteinen ja treenaan täysillä. Tämän projektin takia myös
välidieettini on pakko lopettaa aikaisemmin. Salilta taukoa joutuu pitämään
ihan reippaasti, mikä on varmasti hankalaa, mutta välttämätöntä toipumisen
kannalta.
En tiedä onko liian aikaista kertoa tästä, koska on vielä
hetki tapahtumaan, mutta musta tuntu hyvältä kertoa. Aion myöhemmin kertoa toki leikkauspäivästä ja toipumisesta sitten
kun on sen aika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi/kysy :)